Vikatikkejä

keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

SNY:n paketti ja uusvanhaa huivimuotia

Ai mikä kuvausvalo?

Sain SNY:ltäni Minnalta viimeisen pakettini jo viime viikolla. Olen odottanut aurinkoa, jotta saisin paketista hyviä kuvia. Tätä menoa pääsen kuvaamaan joskus pääsiäisen tienoilla. Kameran akkukin on sopivasti lopussa, joten tällä kertaa vain täytekuvia.

Paketista löytyi Debbie Stollerin S'nB Nation, jota olen lainannut kirjastosta mutta en ole raaskinut ostaa itse. Nyt se pääsee kirjahyllyyni Stollerin kahden muun kirjan seuraksi. Olihan paketissa myös lankaa: kahta väriä Woolia, joulunpunaista Tennesseetä ja ihanaa luonnonvalkoista merinovillaa (jonka merkkiä en voi tarkistaa kun koko kerä on kadonnut lankakoristani!). Paketin täydensi rasiallinen belgialaisia suklaakonvehteja ja karpalo-kinuskitee. Kiitos paljon!

Vaihteluna joululahjaneuleisiin lupasin tehdä pikkuveljelleni kynsikkäät. Täältä löytyi mainio ohje ja aviomiehen käpälä on saanut toimia sovitusnukkena. Eka kynsikäs valmistui tänään ja tajusin, että yksi sormista on puoli senttiä muita lyhyempi. Ärrinmurrin. Ikään kuin niitä pääteltäviä langanpäitä ei olisi tarpeeksi muutenkin.

Kohtasin tämän haarukkapitsihuivin viime viikonlopun sukujuhlissa. Sen omistaja kertoi, että se on yli 30 vuotta vanha. Mitään ehjää ei siis kannattaisi heittää pois, sillä se tulee uudelleen muotiin - ennemmin tai myöhemmin.

torstaina, marraskuuta 23, 2006

SNY-kierros on lopuillaan

EDIT: Tämän postauksen julkaisun jälkeen postipate toi pakettikortin SNY:ltä. Nappaan paketin mukaani vielä tänään ja esittelen sen sisällön palattuani reissulta.

Voitteko kuvitella, ettei pk-seudun kirjastoista löydy Scarf Stylea? Eivätkä, mokomat, aio vielä ostakaan sitä kun määrärahat eivät riitä. Pyysin tilaamaan sen kaukolainana. Parin viikon odottelun jälkeen kävin kysäisemässä, että jokohan huivikirja olisi jo tulossa, ja kirjastotäti vain levitteli käsiään. "Kaukolainat eivät näy koneella. Ne tulee kun tulee. Kyllä me sitten soitetaan."

Jaahas.


Nancy Bushin Folk Knitting in Estonia löytyi sentään ihan lähikirjastosta ja sen sai käsiinsä reilun kuukauden jonotuksella. Otan tämän matkalukemiseksi, kun lähdemme pitkän viikonlopun viettoon Savoon, sukulaisia tapaamaan.

SNY-kierros on lopuillaan ja jännitän vielä omani henkilöllisyyttä. Oma vaihtarini sai viimeisen pakettinsa pari viikkoa sitten ja Kristel vahvisti, että se on mennyt perille. Voin siis kuvailla sisällöt - unohdin oikeasti kuvata ne.

Oma SNY:ni sai ekassa paketissa Addin bambuiset sukkapuikot, koska hän oli vielä Addi-neitsyt. Seuraavaksi muistin häntä kortilla ja parilla Kool Aid -pussilla, koska koolauskin oli hänellä vielä kokeilematta. Seuraavasta paketista löytyi ulkomainen neulelehti ja kortti, jossa oli minikokoinen kirja. Suurimmassa paketissa oli 12 kerää mohairia ja levy Fazerin marjasuklaata. Viimeinen lähetys, jossa kerroin henkilöllisyyteni, piti sisällään kaksi kerää petroolinväristä Woolia, teetä ja itse metallilangasta ja helmista virkkaamani rannekorun. Toivottavasti lahjat olivat mieleisiä.

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

Uusi Ulla!

Ullan talvinumero on ilmestynyt!

Jäsenille ohjeet tulivat esikatseluun jo viikko sitten ja Rinsessa-kämmekkäät valmistuivat eilen (ei kuvaa, koska hyvää kuvausvaloa on seuraavan kerran maaliskuussa). Kerrassaan addiktoiva mallineule!

torstaina, marraskuuta 16, 2006

Tikusta asiaa

Näin joulua odotellessa on kurjaa polkata, kun kaikki valmistuvat ja keskeneräiset ovat menossa pukinkonttiin. Voin kuitenkin mainostaa uutta Ullaa, joka ilmestynee ensi viikolla! Ullan jäsenet äänestävät parhaillaan kansikuvaneuletta ja pääsevät kurkkaamaan suurinta osaa ohjeistakin.

Aamu alkoi adrenaliiniryöpyllä, kun esikoinen, 3v, putosi kerrossängyn yläsängystä. Rymähdystä seuranneen muutaman hiljaisen sekunnin aikana ehdin pelätä jo vaikka mitä mutta onneksi lapsi löytyi lattialta tajuissaan, ehjänä ja purukalusto paikoillaan. Toinen poski ja leuka ovat vähän turvoksissa ja huomenna epäilemättä iloisesti mustelmilla, mutta se on pientä. Lapsi kertoo jo asiasta kuin suuresta seikkailusta ja ihailee kasvojaan tyytyväisenä peilistä.


Lankakaapista vyöryi niskaani 200 g turkoosia mohairia. Ostin nämä joskus Menitasta ja alkuperäinen idea, jos sinä on koskaan ollutkaan, on jo unohtunut. Ehdotuksia? Ostotarjouksia?

tiistaina, marraskuuta 14, 2006

Arvonta suoritettu!

Onnelliset voittajat ovat Satu U ja Taiska! Onnittelut voittajille!

Esittelen lankapaketit tässä postauksessa ja voittajat voivat yhteystietojaan ilmoittaessaan samalla kertoa, kumma niistä tahtovat. Nopeampi saa valita! Osoitteet voi nakata meiliini: katjak at saunalahti piste fi.

Kaksi kerää tummansinistä Princess Mohairia ja bonuksena vajaa kerä Novitan vaaleanpunaista Kid Mohairia.

Kaksi vyyhteä Vuorelman Pilvi-puuvillalankaa.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Uusi sivupohja ja arvonta

Ei mitään valmistunutta, ei edes lankaostoksia. Muutin vain sivupohjaa talvisemmaksi.

Varastan Altocumuluksen idean ja arvon lankavarastoa tyhjemmäksi. Muutama yksinäinen lankavyyhti (mohairia ja puuvillaa) saa uuden omistajan tähän postaukseen kommentoineiden joukosta.

Kommentteja, siis. Tällä kertaa toivon, että kerrot minulle Bändinimesi. Aikaa on maanantai-iltaa saakka.

tiistaina, marraskuuta 07, 2006

Paljastuksia

Viime päivinä neulebloggaajat ovat paljastaneet intiimejä yksityiskohtia omasta elämästään ja kertoneet, millainen tyyppi heidän blogimerkintöjään runoilee. Koska oma itse on jokaisen kirjoittajan suosikkiaihe, tartun tähän meemiin. Samalla tämä teksti toimii esittelynä SNY:lleni, joka saa lähipäivinä viimeisen pakettinsa ja sen mukana linkin blogiini.

Olen 28-vuotias, naimisissa ja kahden pienen lapsen äiti. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla koulutusassistentin työstäni. Asumme kerrostalokolmiossa Espoossa.

Synnyin Savossa. Järkytin vanhempiani alkamalla puhua kirjakieltä, kun opin lukemaan, eikä murre taivu suussani vieläkään. Kaksi nuorempaa veljeäni viäntävät minunkin edestäni. Kouluiässä luin Annoja ja Runotyttöjä, kirjoitin pöytälaatikkoon enkä (äitini mukaan) ajatellut muuta kuin vaatteita.

Peruskoulun jälkeen kävin Lapinlahden lukion (arvatkaa, miksen käyttänyt abipaitaani pk-seudulla?) ja sain valtakunnallisen palkinnon vastauksistani reaalin elämänkatsomustiedon kysymyksiin. Erikoiseksi asian tekee se, että luin uskonnon enkä et:n kurssit.

Lukion jälkeen kiersin pari vuotta yliopiston pääsykokeita journalistiikan kirjat kainalossa. Sittemmin päädyin ammattikorkeakouluun opiskelemaan yhteisöviestintää enkä saanut katkaistuksi ikävää opintoputkea ilman papereita. Valmistuin tiedottajaksi/graafiseksi tuottajaksi keväällä 2003.

Opintojen ohella myin burgereita Hesen raitapaidassa, kirjoitin pakinoita ja pläräsin netin deittipalstoja. Sinkut.netissä vastasin mielenkiintoiseen ilmoitukseen, joka johti kolme vuotta myöhemmin häihin. Koska olin vuosikaudet uhitellut, etten koskaan menisi naimisiin, vaivihkainen piipahtaminen maistraatissa ei tullut kysymykseenkään: valat vannottiin tyylillä kartanohäissä.

Olin ehtinyt myös julistaa, etten hanki lapsia. Arvaatko jatkon? Esikoistytär syntyi reilu vuosi häiden jälkeen. Äitiysloman jälkeen palasin töihin ja mieheni jäi hoitovapaalle. Puolisen vuotta deadlineja ja paperinpyöritystä riitti, ja jäin hyvillä mielin uudelleen äitiyslomalle. Keväällä 2005 syntyi poika, joka osoittautui mega-allergiseksi. Perusterveen esikoisen jälkeen jopa riisille allergisoitunut pikkumies oli varsinainen shokki. Ennen 1,5 ikävuotta lapsi on saanut myös kahdet putket korviinsa kroonisen korvatulehduksen vuoksi. Lapsille ennen syntymää otetut sairaskuluvakuutukset on ollut viisas investointi.

Tämänhetkinen elämäni pyörii lastenhoidon, neulomisen ja allergian ympärillä.

Muita vähemmän tunnettuja faktoja minusta:

- Pelaan mielelläni lautapeleja. Carcassone on suosikkini.
- Rakastan Taffelin Taco-dippiä. Raskausaikana söin sitä ämpärikaupalla juustovoileipien kera.
- Innostun helposti uusista asioista ja haluaisin oppia paljon uusia asioita. Jos vuorokaudessa olisi enemmän tunteja, puhuisin usempaa kieltä, valokuvaisin ilman automatiikkaohjelmaa, tekisin itse pastaa ja saisin kyynärpäät lattiaan jalat suorina.
- Luovutin äidinmaitoa synnytyksen jälkeen yli puolen vuoden ajan. Rahoilla ostin ompelukoneen, risteilun Tukholmaan Silja Serenadella ja vuoden jäsenyyden Elixia-kuntokeskukseen.
- Luen suosikkikirjojani moneen kertaan. Tämänhetkisen kirjalliset suosikkini ovat J.K. Rowling ja Terry Pratchett. (Tunnustan lukevani myös kaikki Tuija Lehtisen ja Nora Robertsin romaanit. Jokaisella on heikkoutensa.)
- Olen vieläkin katkera siitä, että jouduin lopettamaan balettitunnit koska pieneen maaseutukuntaamme ei saatu hankituksi baletin opettajaa. Yksi Espoossa asumisen monista hyvistä puolista on se, että lapsillani on mahdollisuus harrastaa melkein mitä tahansa. (Löydäänkö vetoa, että heistä tulee passiivisia sohvaperunoita?)
- En pidä viinistä enkä oluesta.
- AMK:ssa hankin haalarit, mutten pitänyt niitä kertaakaan enkä ommellut niihin yhtään merkkiä.

* * * * * * * *

Uusi Moda ei vakuuttanut ensimmäisellä eikä toisellakaan selauskerralla. Tunnistin monta vanhaa Modan mallia, jotka oli vain tehty eri kankaista tai langoista.

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2006

Ai mikä glögi?

Olin eilen pikkujouluissa, joissa pelattiin neuleaiheista aliasta. Ehkä juuri "pässinpökkimä" -sanan fyysinen selittäminen aiheutti aamuisen päänsärkyni. (Glögillä ei ollut minkäänlaista osuutta asiaan.)

Pikkujoulupaketistani löytyivät nämä kaksi vyyhteä ihanaista Silviaa. Olen hiplannut tätä lankaa Menitassa mutta aina jättänyt hyllyyn, kun mielessä ei ole ollut mitään tiettyä projektia. Nyt pitäisi vielä löytää täydellinen huivimalli ja aikaa sen neulomiseen.

torstaina, marraskuuta 02, 2006

Raitaa ja helmiä

Neiti 3v sai uuden kaulahuivin. Lanka on Wool Neliraitaa ja neuloin kahden kerroksen helmineuletta kerällisen verran. Olen tehnyt tätä lähinnä Lostia ja Pakoa katsellessa, koska monimutkaisemmissa malleissa tulee helposti virheitä ruudun tapahtumia jännätessä.


Helmirannekekin valmistui ja helmiä jäi jopa yli, vaikka jouduin heittämään osan pussista roskiin valuvirheiden vuoksi.