Vikatikkejä

perjantaina, joulukuuta 09, 2005

Jouluvalmisteluja

Joulu tulee enkä minä ole valmis. Olen kehua retostellut kovaan ääneen, että kaikki joululahjaostokset tuli tehtyä jo marraskuussa. Osa lahjoista on kuitenkin neulottuja ja ne ovat vielä enemmän tai vähemmän vaiheessa. Kipinät vain lentelevät puikoista ja perheparka syö eineksiä, kun neuleilla alkaa olla kiire.

Välillä olen malttanut irrottautua puikoista, mm. pipareiden tekoa varten. Tässä blogitaaperon tyylinäyte. Ostin myös muumitalopiparimuotit, mutta päätä alkoi särkeä jo ohjeita lukiessa. Kaipa sitä saa itsensä hermoromahduksen partaalle vähemmälläkin.


Ja mitäkö tämä esittää? Meidän perheen ihanaa lapsipotrettia joulukorttien mukaan, tietysti. Etkö muka heti tunnistanut? Tarjolla olisi myös kuva, jossa taapero yrittää kuristaa pikkuveljeään joulukuusen koristenauhalla. Ja kuva, jossa näkyy pois ryömivän vauvan kantapäät ja taaperon selkä. Ja vielä yksi, jossa matto on rutussa ja vauvan paita pulautuksessa.

*huokaus* Mikseivät nuo irviäiset voi edes sekunnin ajan olla yhtä aikaa puhtaita, iloisia, kameraan päin, kokonaan kuvassa ja sovussa keskenään? Ja olenko ihan pimeä, kun edes yritän ottaa lapsista kuvaa?

Minä KOSTAN tämän lapsille, kun olen vanha. Kun he yrittävät ottaa perhepotrettikuvaa, syljen tekarit suusta ja konkkaan karkuun minkä rollaattorillani pääsen. Syytän kuvaajaa paholaisen kätyriksi, joka yrittää varastaa sieluni kamerallaan. Teeskentelen sydänkohtausta. Muistelen kovaäänisesti, kuinka lapset pieninä tekivät kaikkea noloa, kuten kakkivat matolle. Puren. Ha-haa, siitäpähän saavat!

3 kommenttia:

  • voi voi kun nauratti toi "tekarit suusta ja rollaattorilla karkuun". ei meinannu tuolilla pysyä :)

    Meillä kakarat vetää hymyn sellaiseen irveeseen, ettei kukaan sukulainen tunnista niitä normaaleiksi lapsiksi, "ne antaa iha varmaan lapsilleen jotain, ei ne ton näköisiä muuten olis.... mut se perhe on aika outo muutenkin, joten..."

    Kirjoittaja: Anonymous Anonyymi, 9. joulukuuta 2005 klo 16.28  

  • Tuttua tuo kuvanottamisen vaikeus. Meillä neideistä 3,5v ja 1,5v teetettiin se kuva, joissa molemmilla oli silmät auki, kädet jossain muualla kuin siskon kaulassa tai omilla silmillä ja naamalla oli jokin muu ilme kuin mielipuolinen virnistys tai silmät puoliummessa sammuneen juopon lasittunut katse.
    Ja niitä onnistuneita kuvia tuli tasan se yksi, epäonnistuneita useita kymmeniä.

    Ja haaveet itsetehdyistä joululahjoista hautautuvat pikkuhiljaa... Pitäisi tehdä vielä yksi villahousunlahje ja päätellä miljoona langanpätkää (ja neula on hukassa...), hahtuvatumput ja Sophie.

    Kirjoittaja: Blogger Sari V, 9. joulukuuta 2005 klo 16.45  

  • Heh, ihana lapsipotretti :) Eipä tuo kuvan ottaminen suju meilläkään näin digiaikana. Junnu haluaa aina tulla katsomaan maailmaa siitä kameran näytöstä, niin ota siinä nyt sitten kuva kun muksu on väärällä puolella kameraa!

    Me yritettiin tehdä muumipiparkakkutaloa...Pitäisiköhän laittaa blogiin kuva, siitä saisi varmaan hyvät naurut :) Tosin kokoaminen jäi puolitiehen, koska se on tajuttoman työlästä ja nyt siitä on jo napsittu karkkeja sieltä täältä. Sen tekemisessä Ei Voi Onnistua!

    Kirjoittaja: Blogger saranella, 20. joulukuuta 2005 klo 13.30  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]



<< Etusivu